Olen saanut olla sellainen kuin olen. Opiskella, työskennellä minulle tärkeiden asioiden hyväksi, kulkea luonnossa koiran kanssa, piirtää kuvia ihmisistä, syödä mitä haluan, uskoa mitä haluan, äänestää ketä haluan, äänestää ylipäätänsä. Olla heikko, olla vahva, olla tylsä, olla luova, olla tyhmä, olla viisas.
Kiitos kulttuurillemme, ja suurkiitos Minna Canthille! Mietin joskus, että miksi Suomi nyt muka on niin onnellinen maa, oikein maailman onnellisin maa. Että näkyykö täällä hymyileviä, onnesta hykerteleviä, toisiaan iloisesti muksivia tyyppejä, rumban tahtiin liehakoivia lämminhenkisiä suomalaisia. Tangon likistyksessä liihottavia naisia ja miehiä, kuperkeikkaa ympärillä heittäviä mukuloita. No, välillä kyllä kirjaimellisesti näkyykin. Tanssilavan tungoksessa, kesäkahvilan terassilla, vappuaaton vilinässä, mökkisaunan rannassa.
Se on hyvä muistaa. Mutta ehkä se perusonnellisuus kuitenkin tulee vapaudesta saada olla oma itsensä ihan omalla luvalla. Olipa mies tahi nainen, tasa-arvoisesti. Olipa nuori tai vanha, terve tai sairas, kaunis tai komea, kotmaene tai ulukolaene. Tasa-arvo on yksi VillaHevin arvoista. Me arvostamme tasa-arvoa. Toinen tärkeä arvomme on se, että luovuus kuuluu kaikille. Korkeakulttuuri, kansankulttuuri, popkulttuuri, perinteinen pimputus, punk – kaikki käy tasa-arvoisesti. Arvostamme harjoittelua, innostusta ja yritteliäisyyttä. Tasa-arvoinen yhteiskunta antaa näihin mahtavat mahdollisuudet. t. Jane
Leave a Reply